Savoijin kuningashuone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Savoijin kuningashuoneen vaakuna. Kilpeä ympäröi Italian kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan, Pyhän Ilmestyksen ritarikunnan ketju, jossa toistuu Savoijin motto, ”FERT” ja suvun symboli kahdeksikkosolmu eli savoijinsolmu.

Savoijin kuningashuone (ital. Casa Savoia) on hallitsijasuku — alun perin aatelisperhe, sittemmin ruhtinassuku ja lopulta kuninkaallinen dynastia —, jonka ruhtinaskunta oli alkujaan Savoiji. Suvun päämiehet ovat kantaneet arvonimiä Savoijin kreivi (vuodesta 1033) ja herttua (vuodesta 1416), Piemonten ruhtinas, Kyproksen, Jerusalemin ja Armenian kuningas (vuodesta 1460), Sisilian kuningas (1713–1720), Sardinian kuningas (1720–1861) ja viimeksi Italian kuningas (1861–1946).

Kuningashuoneen jäsenet polveutuvat Humbert I Valkokädestä (1003–1047/1048). He hallitsivat pitkään Savoijia, joka on nykyään ranskalainen maakunta Italian ja Sveitsin ranskankielisen osan naapurissa Alpeilla.[1] Savoijin vaakunana on ollut hopeinen risti punaisella kentällä jo 1200-luvulta alkaen, perintönä ristiritareilta. Savoijien hallitsijavalta päättyi italialaisten valittua kansanäänestyksellä valtiomuodokseen tasavallan vuonna 1946. Italian viimeiseksi kuninkaaksi jäi Umberto II, joka hallitsi vain 33 päivää.

Kuningashuone nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian perustuslaissa oli vuoteen 2002 asti säännös, jonka mukaan Savoijin kuningashuoneen miespuoliset jälkeläiset eivät saaneet tulla Italian rajojen sisäpuolelle. Perustuslainmuutoksen jälkeen kuninkaallisen perheen jäsenet, mukaan lukien kruununtavoittelija, Napolin prinssi Viktor Emanuel sekä hänen poikansa, Venetsian ja Piemonten prinssi Emanuele Filiberto ovat palanneet Italiaan.

Vaikka Italian tasavallan lainsäädäntö ei anna kuningashuoneen jäsenille erivapauksia, kuningashuone jatkaa muutamien dynastisten ritarikuntien kunniamerkkien jakoa (tasavalta lopetti vanhojen ritarikuntien kunniamerkkien jakamisen ja korvasi ritarikunnat uusilla, mutta vanhojen kunniamerkkien käyttöä ei kielletty) samaan tapaan kuin eräät muut tasavalloiksi muuttuneet Euroopan maat. Samoin kansainvälisen kohteliaisuuskäytännön mukaisesti suvun keskeisistä jäsenistä käytetään myös prinssien ja prinsessojen titteleitä ja heitä puhutellaan kuninkaallisiksi korkeuksiksi, vaikka suvun päämiestä ei valtaistuimen puuttuessa enää kutsutakaan kuninkaaksi tai hänen majesteetikseen eikä Savoijin suvulla ole virallista asemaa Italian tasavallan valtiollisessa protokollassa.

Sardinian kuningas Kaarle Albert (1798–1849)

Savoijin kreivit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savoijin herttuat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sardinian kuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savoiji-Carignanon haara

  • 1831–1849 Kaarle Albert (ital. Carlo Alberto), edeltäjien kaukainen serkku
  • 1849–1861 Viktor Emanuel II (ital. Vittorio Emanuele II ), edeltäjän poika

Italian kuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Italian kuningas Viktor Emanuel III
  • 1861–1878 Viktor Emanuel II (ital. Vittorio Emanuele II), edeltäjän poika
  • 1878–1900 Umberto I (ital. Umberto I), edeltäjän poika
  • 1900–1946 Viktor Emanuel III (ital. Vittorio Emanuele III), edeltäjän poika
  • 1946–        Umberto II (ital. Umberto II), edeltäjän poika

Muiden maiden hallitsijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvun päämiehet vuodesta 1946 eteenpäin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aostan sukuhaara

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Savoijin suvusta on eriytynyt Aostan sukuhaara. Yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas Viktor Emanuel II antoi nuoremmalle pojalleen Amadeukselle (Amedeo) Aostan herttuan arvon. Amadeus toimi vuosina 1870–1873 Espanjan kuninkaana hallitsijanimenään Amadeus I. Hänestä alkaneesta sukuhaarasta käytetään nimitystä Savoiji-Aosta (Savoia-Aosta) erotuksena suvun päähaarasta. Amadeus I:n poika, herttua Emanuele Filiberto oli ensimmäisessä maailmansodassa komentajana toiminut marsalkka. Hänen pojistaan Amadeus toimi Italian miehittämän Etiopian varakuninkaana ja Aimone Kroatian nukkevaltion hallitsijana nimellä Tomislav II. Sukuhaaran nykyinen päämies ja Aostan herttua on viimeksi mainitun pojanpoika Aimone (s. 1967).

Venetsian ja Piemonten prinssi Emanuele Filiberto lähetti ainoana kuninkaallisena julkisen tervehdyksen Porin kaupungille kaupungin täyttäessä 450 vuotta vuonna 2008.[2] Tapaus ja sen arvokkuus huomioitiin useimmissa paikallisissa tiedotusvälineissä. Prinssin yhteyksien kaupunkiin arveltiin olevan henkilötasolla, vaikka tarkkaa taustaa ei kerrottukaan.

  1. House of Savoy | Italian Royal Family, European Dynasty | Britannica www.britannica.com. 2.12.2023. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
  2. Satakunnan Kansa 5.9.2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]